3.4.2015

Puhtaalta pöydältä

Reilun puolen vuoden tauon jälkeen ajattelin taas yrittää herätellä blogiani henkiin, hehheh! Kirjoittaminen on kuitenkin aina ollut mieluinen harrastus, mutta viime vuosina jäänyt kyllä niin vähille. Viimeiset vajaa kolme vuotta elämä on ollut melkoista hullun myllyä ja väkisinkin on joutunut mieluisiakin juttuja karsimaan pois. Nyt asiat on sillä mallilla, että opiskeluiden osalta lähiopetus on nyt lusittu ja käytännössä tarkoittaa sitä, että jäljellä on enää vain opinnäytetyö ja yksi harjoittelu. Tämä on ollut ihan älytön helpotus! Voin keskittyä enimmäkseen vain töissä käyntiin ja vapaapäivätki on oikeesti vapaapäiviä.

Voin siis kertoa, että oon ollut ihan helkkarin väsynyt nainen jo pidempään. Välillä on ollut parempia aikoja, mutta enimmäkseen on menty siinä jaksamisen ja romahduksen rajoilla. No mites se viime syksynä alotettu Ms. Fitness? No kuulkaa ei mitenkään! Melkeen kaikki materiaali on kyllä mulla tallella ja hyödynnettävissä, mutta alkuinnostuksesta huolimatta se sitten jäi. Huomasin jälleen olevani korviani myöten täynnä laihduttamista, fitnesshommia ja kaikkea aiheeseen vähänkään liittyvää kohtaan. Kerta toisensa jälkeen yritin aloittaa ja jatkaa hommia, mutta joka kerta tyssäs siihen ketutukseen. Katsoin lopulta parhaaksi laittaa hommat jäihin ja jatkaa jossain vaiheessa kun aika on taas kypsä.


No mitä sitten tässä välillä on tapahtunut? No jos pysytään ns. aiheessa eli laihduttamisessa, painonhallinnassa jne. niin tietysti se, että jätät liikunnan lähes kokonaan ja alat syömään mitä mieli tekee niin tuloshan on aivan päivän selvä! Ihminen lihoo, varsinkin tällä meikäläisen aineenvaihdunnalla. Painoa on siis kertynyt suunnilleen kymmenen kiloa. Mun paino on kyllä vaihdellut tosi paljon viimeisen parin vuoden aikana, mikä ei oo hyvä juttu. Nyt se on kuitenkin vaan noussut ja olo on ollut välillä todella tukala. Helposti sitä sortuu siihen, että valittaa ja valittaa vaan kuinka ottaa päähän tää lihominen mutta silti sitä hetken päästä munttaa suuhun herkkuja.

Nyt voin kuitenkin ilokseni kertoa, että tauko on tullut tiensä päähän ja oon raivannut kaikki esteet. Tauko todellakin teki hyvää. Salilla on kivaa, lenkkeily on kivaa ja puhdas ruoka on hyvää (paitsi herneet!) sekä laihtuminen ja kunnon kasvaminen on aivan huikeeta!



Vuoden alusta on lähtenyt ainakin 14 senttiä yhteensä koko naisesta. Kiloja on lähtenyt alkuvuodesta 3,7 joista 2,4 on lähtenyt maaliskuun aikana. Suunta on nyt siis alaspäin pitkästä aikaa. Se mitä tässä hengähdystauon aikana oon oppinut, on ainakin se, että maltti on valttia. Oon liian monta kertaa sortunut siihen, että tulosta pitäs tulla mahollisimman nopeasti, mielellään heti :D Vaikka järki sanoo, että ei ne kilot yhdessä yössä lähde, niin silti... Oon koittanut nyt muuttaa ajattelutapaani niin, että en ajattele tätä mun projektia vaan laihduttamisena. Salitreenailu on mukava harrastus ja tuloksien huomaaminen on palkitsevaa. Kropan muokkaus on siis uusi ja parempi "nimi" tälle mun rojektille.

Että semmosta, nyt vois lähteä koiran kanssa lenkille! Niin joo, mää täytin tänään kolmekymmentä :D


2 kommenttia:

  1. Hei jee susta kuulee taas! :) onnea sulle, näytät paljon nuoremmalta kun 30 :D mutta hei tsemppiä sulle hirveesti kyllä se siitä taaskäyntiin lähtee:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos :) Ei kyllä tunnu vielä siltä, että on 30 vaikka toisinaan tuntee ittensä sata vuotiaaksi ;) Kyllä tämä tosiaan tästä, sisulla eteenpäin :)

    VastaaPoista