Viime viikkoa kuvin ja videon kera!

Hellurei pitkästä aikaa tänne blogin puolelle! Viime viikko oli todella hiljainen blogin osalta, kiirettä riitti ja loppuviikosta iski vielä flunssa (taas!) joten voimat väheni päivä päivältä vaan enemmän. Treenit ja lenkit onneksi tein jo alkuviikosta, koska aikaa ei loppuviikosta ollut eikä olotilankaan puolesta olis saanut mennä...

Jalkapäivältä! Loppuviikolle olis jäänyt vielä yks treeni mutta pakko oli jättää välistä...

     

Lihasten huoltoon...

Treenivaatteiden päivitystä Fitnesstukusta, ihan sikahalvalla lähti mm. nämä uuden pöksyt!

Mää menin naimisiin! Asiakkaat ei välttämättä erota oikeaa ja vasenta...

Ripsetkin pääsin huollattamaan tällä viikolla, kiireisen naisen pelastus!

Jäätelöö <3 Tämä mustikkainen jogurttijäde sisältää vain 100kcal per 100 grammaa eli  300 kcal per purkki!

Ja tähän loppuun tänään kuvattu video, johon sain inspiksen heti herättyäni päikkäreiltä :D Mun oli tarkoitus tehdä viime viikosta kunnon postaus, mutta päikkärit venähti sen verran että video saa nyt riittää näiden muutamien kuvien lisäksi :) Pahoittelut oon aika nuutuneen näkönen mutta ainakin aito oma itteni kun ihan vasta herännyt :D 

 

Kevyt kermainen herkku

Bongasin viime viikolla herkullisen näköisen reseptin kevyempään herkutteluun ja tänään vihdoin sain aikaiseksi testattua sen. Kyseessä on valkuaisrahka ja kuten arvata saattaa, herkussa yhdistetään valkuaiset ja rahka. Oikeinkin simppeli ja nopea sekä ennen kaikkea tässä on ravintoarvot kohdallaan. Sopii siis painoa pudottavallekkin herkkuhetkiin. Mullahan on niin monta päivää kun oon edellisen kerran herkutellut ;)

Ensin erotellaan siis valkuaiset kananmunasta, mitään tarkkoja määriä mulla ei ollut mutta tähän satsiin otin kahdesta munasta valkuaiset. Sitten vaan sähkövatkaimella valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Huomasin vasta jälkeenpäin että olis pitänyt vatkata vielä pikkusen kauemmin, valkuaiset alkaa nopeasti vetistymään eli jos tätä tekee isomman satsin jääkaappiin niin koostumus voi kärsiä säilytyksessä. 

Valkuaisvaahdon sekaan rahkaa, itse laitoin yhden purkin kahta valkuaista kohti eli 250 grammaa. Rahka kannattaa vatkata valkuaisvaahtoon hyvin ja tämän jälkeen sekaan voi laittaa melkeinpä mitä vaan omien mieltymystensä mukaan. Otin pakkasesta mansikoita joita käytin pikaisesti mikrossa ja lisäsin kohmeisina valkuaisrahkavaahtoon. Jotenkin ajatus vähän viileämmästä herkusta houkutteli jäätelöhullua. Ens kerralla ajattelin kokeilla jotain hedelmäsosetta, esimerkiksi Bonnen persikka- tai mangososetta. Myös mustikat vois olla jees ja mikseipä myös banaani. Makeutusainetta voi myös lisätä jos haluaa makeamman herkun ja tietysti myös sokeria jos oikein hurjaksi heittäytyy.

Kahdesta valkuaisesta plus purkista rahkaa tuli hyvän kokoinen annos, josta riittää vaikka kahdelle mutta yksinkin tämän satsin saa syötyä jos nälkä on :) Tätä herkkua voi hyödyntää vaikka leivonnassa esimerkiksi kakun väliin. Gluteenitonta leivontaa olis tarkoitus jossain vaiheessa kokeilla ja vois samassa yhteydessä kokeilla tämän sopivuuden leivontaan. 

Välipalana ja iltapalana tämä ainakin toimii, vähän vaihtelua ja jotenkin tuntuu että tuo vaahtomainen koostumus täytti vatsaa enemmän. Että nyt vaan testaamaan jos ei oo vielä tullut kokeiltua :)

 

Hello Monday

Maanantai oi ihana maanantai. En oo oikein koskaan ymmärtänyt sitä, kun niin monet suorastaan inhoavat maanantaipäiviä. Tämä varmaan johtuu siitä, että melkein koko sen ajan kun oon ollut työelämässä, oon tehnyt enemmän ja vähemmän vuorotyötä. Pari vuotta tein pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kahdeksasta neljään konttorirottahommia, mutta oli ne maanantait silloinkin ihan kivoja :) 

Maanantain aamupuuro meinas kiehahtaa yli...

Ymmärrän kyllä sen, että niille jotka viikolla painavat duunia ja viikonlopun nauttivat vapaista, on varmasti välillä ankeaa kun maanantaina aamulla herätyskello rimpauttaa ylös. Viikonloppuisin kuitenkin usein nukutaan niin pitkään kuin vain mahdollista ja pyritään tietysti lepäilemään ja keräämään voimia uudelle viikolle. Unirytmi olis suotavaa pitää suht samanlaisena viikonloppunakin kuin viikolla, jos kovin kääntyy päälaelleen niin ei varmaan ole ihme jos se maanantainen herätys on ihan pyllystä. 

Nyt varmaan sohaisen muurahaispesää, mutta oon monesti miettinyt että miten nämä jotka melkein joka viikonloppu käyvät baarissa.... Itse harvoin käyn ja silloinkin tuntuu etten vielä tiistainakaan oo saanut unirytmiä ja ylipäätään olotilaa normaaliksi. Mutta eipä se varmasti kaikilla näin pitkän kaavan kautta  palautuminen viikonlopun riennoista mene :)

Vuorotyötä tekevänä oon viikonloppuisinkin töissä, paitsi joka viides viikonloppu. Vapaapäivät osuu monesti alkuviikolle, mutta periaatteessa ne voivat olla minä päivinä tahansa. Eli mun "viikonloppu" voi olla vaikka esimerkiksi näin maanantaina ja tiistaina kun oon vapaalla. Joskus oon miettinyt että olisi kiva olla ns. tavallisessa päivätyössä ja viikonloput vapaalla, mutta tähän vuorotyöhön ja viikonlopputöihin on niin tottunut. Mulle ne vapaat viikonloputkaan ei oo koskaan merkannut sen kummempaa, kunhan on vaan ne vapaapäivät pari kertaa viikossa niin se on mulle ihan fine. Toki voisin ajatella eritavalla jos mulla olis vaikka mies ja lapsi. Mut nyt on ihan hyvä näin. 

Vuorotyön ja oman vakityöni ehdottomasti parhaita puolia on nämä pidemmät vapaat, nyt mulla on neljä peräkkäistä vapaapäivää töistä. Eilen sunnuntaina kerkesin valmistaa tälle viikolle valmiiksi taas ruoat. Pyrin siihen että aina sunnuntaisin teen seuraavalle viikolle ruokia mahdollisimman paljon, sunnuntaisin oon usein kyllä töissä mutta kyllä sitä aina jossain välissä ehtii. Uus viikko on mukava aloittaa kun ruokapuoli on kunnossa eikä tarvi sitä miettiä sen enempää, muuta kuin vetää ääntä kohti aina kun ruokailun aika koittaa. Oon myös pyrkinyt nykyään kantamaan sieltä kaupasta sitä ruokaa niska vääränä, ettei viikolla tarvis käydä mahdollisest kuin yhdesti hakemassa jotain pientä täydennystä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)

Tälle viikolle on taas tiedossa muutama spesiaalijuttu, erityisesti huomista odotan innolla! Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa, tälle viikolle taidetaan saada muutakin kuin sadetta :)

 

Epäonnistumisten kohtaaminen painonpudotuksessa plus videopäiväkirjan pätkä

Oma pää. Se on se korvien väli siinä päässä, jolla on aivan erityisen suuri merkitys kun halutaan pudottaa painoa. Omalla kohdalla oon joutunut tämänkin asian opettelemaan kantapään kautta, niin kuin monta muutakin asiaa. Asenne ja se miten suhtaudut asioihin ylipäätään, vaikuttaa lopputulokseen oli kyseessä minkälainen projekti tahansa. 

 

Omalla kohdalla se suurin kompastuskivi painonpudotuksessa on tainnut aina olla se, miten suhtaudun epäonnistumisiin. Eli miten toimin niissä tilanteissa, kun lipsun ruokavaliosta ja sorrun johonkin ns. kiellettyyn hedelmään. Joillakin saattaa olla vähän sellainen hälläväliä-asenne kun eteen tulee repsahdus. Jos repsahtaa vaikka syömään litran jäätelöä niin ajatellaan vaan että no samapa tuo, yritetään ens maanantaina uudestaan. Itse olen myös ajattellut toisinaan noinkin, mutta sen lisäksi olen kokenut usein melkoista ahdistusta ja pettymystä. Joskus oon kyllä ottanut liiankin raskaasti jos on tullut repsahdus ja on jäänyt putki päälle eli ruokavalioon palaaminen on tuntunut vaikealta. 

Näiden repsahdusten aiheuttaman ahdingon vaikutusta suhteessa haluttuun lopputulokseen eli normaaliin painoon oon miettinyt ja tullut siihen lopputulokseen, että vaikutus on iiiiso miinus. Eli se miten raskaasti otan ne itseensä pettymisen hetket, syö vaan motivaatiota eikä edistä millään tavalla mun tavoitetta. Liiallinen itsensä mollaaminen ja vähättelly ylipäätään ei ole tervettä hommaa. Oon myös joutunut miettimään sitä, miksi sitten oon joskus edes ajattelut itsestäni niin vähättevästi ja enkä pitänyt itseäni suunnilleen yhtään minään tai minkään arvoisena. Luulen, että ne kaikki kommentit ja päin naamaa saadut naurut lihavasta ulkomuodosta on syöneet itsetuntoa vähän liikaakin ja jollain tavalla vääristäneet minäkuvaani eli sitä, miten näen itse itseni. Jos minäkuva on kielteinen, ihminen ei usko itseensä eikä omiin kykyihinsä. Onneksi oon päässyt näistä asioista aika hyvin yli ja minäkuva on nykyään positiivinen ja itsetunto on terve. Varmasti ikäkin on tehnyt tehtävänsä. 

 

 

Eli jos nyt joskus sortuu niihin herkkuihin, niin ei se maailma siihen kaadu. Se miten suhtaudun tilanteeseen, ratkaisee sen miten homma jatkuu. Jos nyt kuvitellaan tilanne, että oon vaikka seuraavat neljä viikkoa pilkun tarkasti ruokavaliolla ja tuleekin tilanne että käsi sujahtaa sinne karkkipussiin ja syön puoli kiloa irtokarkkeja, niin en polje itseäni alimpaan helvettiin vaan palaan reippaasti ruotuun välittömästi sortumisen jälkeen enkä jää märehtimään asiaa sen enempää. Tehty mikä tehty, sinne meni puoli kiloa karkkia. Mutta toivottavasti tämmöstä tilannetta nyt ei tulis :D 

Uskon että päättäväisyydellä ja selkeällä suunnittelulla plus sillä motivaatiolla on vaikutusta siihen, miten niistä repsahduksista selviää. Ja nyt kun oon saanut ajan kanssa miettiä taas näitä asioita viimeisten kuukausien aikana, niin mulla on huomattavasti varmempi olo itsestäni ja siitä, että tavoite on saavutettavissa ja mahdollisten repsahdusten tullessa oon vahvempi mitä ne repsahdukset eli selätän ne mennen tulle ja palatessa. 

 

Nyt jälkeen päin oon huomannut, että keväällä kovasta yrityksestä huolimatta tämä nainen oli ihan kujalla enkä oikein pystynyt keskittymään tässä painonpudotusprojektissa olennaiseen. Tulosta olisi pitänyt tulla ja mielellään nopeasti, mutta kaikki perusasiat oli päin pyllyä niin mun painohan vaan jojoili koko kevään eli haluttua tulosta ei tullut. 

Keväällähän alottelin myös pitämään videopäiväkirjaa ja muutamia pätkiä tässä katsoessani en tiennyt olisko itkenyt vai nauranut. Oon vissiin ollut vähän väsynyt tiukan opiskelu- ja työrupeaman jälkeen... Video on leikelty versio alkuperäisestä, olkaas hyvät!

 

Herkullinen viikonloppu

Lauantai 1.8

 

klo 20:30

 

Oumaikaad. Mun maha on niiiiin täynnä. Oli ehkä hieman määrittelemättä, että herkuttelenko eilen eli perjantaina vai tänään lauantaina. Noo mä herkuttelen molempina niin pärjää taas hetken ;) Veli avovaimoineen plus masuasukki on viikonlopun täällä vieraana joten otan itsekin melko rennosti viikonlopun syömisten suhteen. 

 

Eilen kävin töiden jälkeen kaupassa ja suunnittelin kaikenlaisia pieniä iltapalahommia. Vieraat saapuivat kuitenkin melko myöhään ja ilta menikin niin, että pojat söivät äidin tekemää pitsaa ja mun tekemää pastasalaattia plus kahvit päälle ja keksit suoraan paketista. Se niistä hienosta iltapalakattauksesta :D 

 

Tämä pastamössö kävi hyvin kaupaksi!

 

Vaikka aikaisemmin viikolla olin jo vähän miettinyt, mitä viikonloppuna vois vieraille tarjota ja mitä itse voisin heittää huiviin kun saa luvan kanssa herkutella, niin työviikon ja päivän jälkeen ruokakaupassa ajatus ei luistanut sitten yhtään. Muutenkin nuo perjantai-iltapäivät taitaa olla sellaisia, että ruokakauppoja vois tämmönen perheetön ikisinkku välttää mikäli mahdollista. Kyllä silti jotakin herkkuja sinne ostoskoriin sain heiteltyä...

 

 

Olin eilen jotenkin toooosi väsynyt ja kaupasta kotiin päästyäni kovin nälkäinenkin. Kauppakassit purettua ekana halusin vaan ruokaa ja pääsinkin "äiskän lihapadoille" eli sain kunnon perinteistä kotiruokaa. Pottuja ja lihasoosia, ai että oli hyvvää! Maha tuli täyteen ja arvatkaapa sainko tuhottua kuvassa olevia makiaisia? Totesinkin illalla että nyt oli meikäläiseltä melko säälittävä esitys, ennen olis mennyt ihan hetkessä isompikin määrä herkkuja. Mutta onneksi tänään oli päivä uus. 

 

 

Aamun alottelin perinteisesti puurolla. Kotimaiset marjat heitän monesti jäisenä niin jäähtyypä puurokin nopeampaa :D Ennen en tykännyt yhtään mustaherukoista, mutta nyt mulla on kehkeytynyt niihin joku aivan jäätävä himo! Innolla odotan että oman pihan pensaat täyttyy mustaherukoista, täytyy varmaan kehitellä jotkut verkot pensaiden päälle ettei linnun rätkäkkeet vie mun herkkuja!

Meillä oli tälle päivää suunniteltuna, että mennään porukalla ulos syömään. Puolen päivän jälkeen sitten mentiin syömään ravintolaan, josta löytyi jokaiselle ruokailijalle mieluisa vaihtoehto. Tarjolla oli lounasta, a la cartea, pitsaa ja hampurilaisia. Äiti ja käly ottivat lounasta ja itsekin meinasin jo kallistua sen puoleen, mutta päätin kuitenkin repäistä ja ottaa velipojan kanssa hampparit! 

Hamppariin sai valita itse täytteitä ja otin pekonia, chilimajoneesia, cheddarjuustoa ja tomaattia. Tämä Ravintola Myllyrannan hampurilainen on oikein hyvän kokoinen, ei liian iso muttei liian pienikään. Toki ei kannata etukäteen paljon tankata :) 

Jäätelöhammasta on kolottanut ehkä eniten tällä viikolla. Vierestä oon kuolannut yhtenä päivänä kun yhdellä pikkuveljistäni oli Ben&Jerrys jäätelöpönikkä. Olin kyllä ajattelut jättää jäätelöt väliin tällä kertaa mutta kävin ravintolareissun jälkeen kaupassa...

Oooolalalaaa!

Hyvvää oli!

Pieni valinnan vaikeus meinasi yllättää jäätelöhyllyllä, mutta päädyin Utter Peanut Butter Clutter cookie coreen. Maistui tosi voimakkaasti maapähkinälle ja maapähkinävoikeksisydän oli ehkä hieman erikoisen makuinen. Onpa musta tullut jotenkin kauhean kriittinen näiden ruokien ja varsinkin herkkujen suhteen? No ehkä se on hyvä asia.

Näiden mättöjen jälkeen mulla lähtikin jo taju pariksi tunniksi ja vetelin sikeitä tyytyväisenä. Heräsin tänään aamulla seitsemältä vaikka en laittanut edes kelloa soimaan ja ajattelin nukkua niin kauan kuin unta riittää. Yöksi menen töihin, joten oli hyvä vaan vetästä kunnon päikkärit. 

 

Klo 3:45

 

Noniin nyt oon sitten kotona, tässä istun puolialasti koneen ääressä ja oon valmis nukkumaan. Oli jännää olla pitkästä aikaa yötöissä. Aika meni toooosi nopeesti ja lyhyt vuoro mulla kyllä olikin. 

 

Innolla lähössä duuniin!

 

Klo 03:05 ja ei muuta kuin himaan!

  

Eli perjantaina kuivaharjoteltiin vähän mässyjen kanssa ja lauantaina vedin sitten kunnon mätöt naamaan. Nyt on sunnuntai aamuyö ja mulla on nälkä. Meen nukkumaan ja aamulla saan taas puuroo. Ja huomenna on taas normi meininki ruokahommissa. Huomenna on myös täysin vapaa päivä, ei mitään suunnitelmia eli ihan fiiliksen mukaan :) Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Aamusta liikkeelle

Tällä viikolla on ollut tavallista enemmän äksöniä ja onkin ollut sovittaminen että missä välissä käy salilla ja lenkillä. Alunperin ajattelin, että käyn iltaisin kun lenkillehän pääsee vaikka keskellä yötä ja salikin on auki ovikortilla puoleen yöhön asti. Nooo niitä muuttujiahan on tähänkin viikkoon mahtunut, mutta onneksi vuorokaudessa on 24 tuntia. Aamulenkit on viime aikoina jäänyt vähemmälle, ainakin varsinaiset aamuaerobiset. Niin monenlaista mielipidettä niistäkin ja niiden hyödyistä painonpudotuksessa on tullut vastaan, että eipä tiedä enää mitä ajattelisi. Omalla kohdalla oon ajattelut, että teen niitä aina kun siltä tuntuu enkä ressaa niitä sen enempää. Mulla on kuitenkin tuo nelijalkainen nappinokka joka täytyy lenkittää niin hieman joutuu ottamaan prinsessankin tarpeet huomioon päiviä suunnitellessa ;) 

Aamulenkkejä oon tehnyt huomattavasti enemmän kuin sitä, mitä tein tänä aamuna...

Huomenta vaan!

Kello soi suht aikaisin ja siitä syystä, että suuntasin salille treenaamaan ennen työvuoron alkua. Salitreeni aamusta ei jostain syystä oo koskaan oikein ollut mun juttu, mutta tänään päätin antaa sille mahdollisuuden koska tosiaankin tämä viikko on mitä on. Varmaan yhden käden sormilla voi laskea tämän naisen aamutreenit. Mutta kuten jo totesinkin, vuorokaudessa on 24 tuntia ja kyllä sitä johonkin väliin sen tunteroisen treenin saa puskettua jos oikeasti haluaa. Aamujakin voi helpottaa kummasti, kun laittaa illalla mahdollisimman paljon juttuja valmiiksi. Erityisesti sillon kun on vaikka esimerkiksi lähdössä sinne salille. Meikäläisen aamutreenit jäis ainakin väliin, jos en olis illalla pakannut laukkua valmiiksi :D Tänä aamuna mulla oli kaikki valmiina, mutta pikkusen alko lähtötilanteessa kiristään ja ääni muuttumaan kellossa kun mun lemppariponnari oli hukassa...ihan kauhee katastrofi ;) 

Salille on matkaa kotoa vajaa kaksi kilometriä ja se taittui tänä aamuna reippaasti kävellen. Aamusta paistoi ihanasti aurinko ja oli vaihteeksi hyvä ilma. Uudet lenkkaritkin tuli samalla ajettua sisään, hyvin kuluki! 

Torstait on näköjään mun epävirallisia välipunnituspäiviä, tänään oli pakko taas nousta aamulla puntarille. Oikein tyytyväinen olin lukemaan, paino laskee ja tässä painossa en oo ollut yli vuoteen. Motivaatio kyllä kasvaa sitä mukaa mitä vähempi se vaaka näyttää, niin paljon kuin oonkin sitä vaakaa kritisoinut. 

Hyvinpä nuo aamutreenitkin kulki kun takana oli kunnon yöunet ja lähti ajoissa liikkelle ettei tarvinut koko ajan kelloa kyylätä. Niin ja kyllähän se vaa'an lukema lämmitti mieltä. Sali jossa oon käynyt vuosia treenaamassa eli Fysiomotion, tarjoaa kaikinpuolin hyvät puitteet ja erityisen iso plussa juurikin siitä, että sieltä voi todellakin lähteä suihkunraikkaana ja kuivilla hiuksilla vaikkapa sinne töihin tai vaikka treffeille jos niikseen tulee (treffipyyntöjä voi laittaa sähköpostiin). Tästähän vois tulla tapa ja meitsistä aamuihminen!

Quest Bar

Vielä pari päivää niin mää saan karkkia! Kieltämättä pari päivää on käynyt mielessä, että kylläpä se karamelli vois jo maistua. Mutta ylitsepääsemättömäksi eivät ole himoni yltyneet. Kylläpä se niin taitaa olla, että mitä pidemmän aikaa sitä on ilman makeita herkkuja niin sitä vähempi niitä edes tekee mieli. Ehkä. Jos nyt jotain syitä etsisi tähän kuitenkin hiljalleen hiipivään makianhimmoon, niin meinaa kyllä tätä naista jo pikkusen väsyttää ja tuleva pidennetty viikonloppuvapaa tulee kyllä tarpeeseen. Väsymys ja makeanhimo taitavat olla melko yleinen yhdistelmä, ainakin meillä naisilla. Kylläpä tuota itsekin on eräänkin kerran tullut jostain syystä "palkittua" itsensä suklaalevyllä tai jäätelöllä kun on ollut vähän tiukempi työrupeama ja/tai muuta kiirettä. Toki itseään voi välillä hemmotella, mutta jatkuva itsensä ns. palkitseminen herkuilla on taas jo ihan eri asia. 

Tänään käydessäni ruokaostoksilla Prismassa, nenäni eteen tuli toistamiseen nämä monien hehkuttamat Quest Bar -proteiinipatukat. Protskupatukoita on kyllä nykyään ihan joka lähtöön ja makuja tulee jatkuvasti lisää. Eipä ihan äkkiä tule mieleen, minkä makuisena ei vielä saisi. Melko tarkkaan saa kuitenkin proteiinipatukoidenkin ravintosisällön lukea, mikäli haluaa välttää sitä sokeria. Melko moni patukka sisältää melko paljon sokeria per patukka. Joskus joku terveysalan ammattilainen taisikin todeta, että melkeinpä sama patukkahimoissa ottaa karkkihyllyltä se ihan oikea suklaapatukka jos on ihan pakko saada. Mutta toki on protskupatukoissakin niitä hyviä vaihtoehtoja! 

Olin kahdenvaiheilla, että pääseekö tämä patukka mun ostoskärryyn vai ei. Hinta-laatusuhde mietitytti eniten, tällä patukalla hintaa oli pikkusen vajaa kolme euroa. Parin euron pintaanhan ne kaikki patukat taitaa olla, mutta nämäkin on niitä hyödykkeitä joita ilmankin pärjää vallan mainiosti ja joihin taas toisaalta saa kulumaan euroja ihan huomaamattakin. Noooooh kuten kuvasta näkyy, mun ostoskärryyn sitten kuitenkin lensi tämä Quest Bar ja tiukan valinnan jälkeen päädyin chocolate chip cookie dough makuun. Toinen mitä mietin oli cookies&cream...tai jotain sinne päin. Muitakin makuvaihtoehtoja olisi ollut mutta nämä kaksi iski keksihullun silmään ekana. 

 

Kotiin päästyäni tyhjentelin ostoskassit ja laitoin kahvit tippumaan. Melkein jännitti kun odottelin kahvin valmistumista ja pyörittelin patukkaa käsissäni :D Sumpit kuppiin, loraus maitoa ja ei muutakuin patukka kourassa pöydän ääreen. En ollut sen kummemmin etukäteen miettinyt, mikä on tämän pötkylän ulkonäkö, mutta yllätyin kun tässä ei ollutkaan suklaakuorrutetta kuten yleensä kaikissa protskupatukoissa on. Muutaman sekunnin maltoin ihmetellä ulkomuotoa, muistutti keksitaikinaa. Eka haukun jälkeen totesin, että ei tämä patukka ainakaan makea ole...ja hetken päästä totesinkin että no onpa suolaista keksitaikinaksi. Siis se suolaisuus paistoi läpi mun makuun ihan liikaa. Makean ja suolalaisen yhdistelmä on ihan ok, mutta kohtuuden rajoissa. Kahvin kanssa tämä ei ainakaan sopinut yhtään! Jatkossa tämä patukka taitaa jäädä meitsiltä väliin, mutta onpahan nyt tullut testattua.

 

Mutta mikäpä piristäisi pettynyttä naista enemmän kuin...