Kaikki loppuu aikanaan....

Kuten myös tämä useamman viikon kestänyt löysäily! Syömiset on mennyt pikkusen huonompaan suuntaan, vaikka pääpiirteittäin oon syönyt "normaalisti". Nyt kun opiskelut jatkuivat reilu kaksi viikkoa sitten, alkoivat vanhat tavat nostella päätään. Viime syksynä tuli useasti kurvattua koulusta kaupan kautta tekemään kotitehtäviä. Kummasti niitä kouluhommia on mukavampaa tehdä kun kahvikupin kaverina on esimerkiksi suklaalevy... Katselin vasta painonseurantataulukkoani ja huomasin, että viime syksynä näihin aikoihin mun paino lähti nousemaan kohtuu nopeasti. Stoppi tuli vuoden vaihteessa ja oonkin siitä asti saanut painoa pois ihan mukavasti. Eli mun painonpudotushistoriassa on tätä jojoiluakin jonkin verran. 

 Blogin kirjoitteluunkin on tullut hieman taukoa koulun jatkuttua, minkä osasin arvata. Kouluhommien kanssa joutuu olemaan paljon koneella ja aina saa olla kirjoittamassa jonkilaista tekstiä esim. esseetä, tutkielmaa jne. Tällä kertaa työn alla on markkinointi/kampanjasuunnitelma, jonka tulisi olla noin 10-15 sivua pitkä. Opiskelu on kyllä mukavaa loman jälkeen, otin kurssejakin sopivasti. Viime vuonna sain kasaan reilusti opintopisteitä, mutta nyt ajattelin ottaa hieman rauhallisemmin. Ajattelin paneutua enemmän jokaiseen kurssiin ja saada pikkusen parempia arvosanoja. Keväällä joissakin kursseissa tuli mentyä rimaa hipoen ja yksi kurssi odottaa uusimista...

Lakiasioita...

No mitä muuta täällä on puuhattu kuin opiskeltu ja käyty töissä plus löysäilty? Noh, bailattu! Kummasti juhliminenkin alkoi maistua, kun opiskelijaelämä palasi ;) Seitsemän viikon tauon jälkeen kävin pyörähtämässä yöelämässä pari viikkoa sitten. Tämän illan jälkeen oli tarkoitus taas pitää taukoa juhlimisesta. Väkisinkin taukoa on tulossa, koska tulen olemaan viikonloput töissä eikä saumoja lähteä ulos ole kovinkaan usein. Mutta hupsista, mullahan oli kuitenkin viime viikolla lauantaina vapaa ja sunnuntaina vaan pätkäiltavuoro! Edellisen viikon reissultakin oli kaappiin jäänyt ilolientä ja seuraakin oli tiedossa joten...

Kiharat suoristusraudalla

Siskokset vauhdissa ;)

Näiden juhlailtojen jälkeen kummasti maistuu hampparit, jäätelö, karkit jne. Mulla on myös aina ikusuusongelmana se, että kun herkuille antaa pikkusormen, ne vie koko naisen. Viime viikkoina useina päivinä homma on mennyt siihen, että syön muuten  terveellisesti, mutta kerran päivässä tulee jonkin sortin "repsahdus" eli kahvin kanssa menee keksejä tai käsi eksyy karkkipussiin. Sitä mukaan kun ruokailut alkaa kusemaan, alkaa myös treeni-into katoilla taivaan tuuliin. Salilla lähteminen on viime aikoina tuntunut todella vaikealta. Niin paljon kuin siitä hommasta tykkään. Mutta ei niin paljon huonoa, etteikö jotain hyvää. Vaikka lenkkeilytkin on vähentyneet, oon edistynyt hölkkäämisessä ihan mukavasti ja jaksan taas pidempiä matkoja. 

Uusin piponi (omistan pipoja varmaan 20)

Lämmin syysilta ja jokimaisema

 Onneksi oon oppinut olemaan itselleni armollisempi, enkä masennu täysin tämmösistä pienistä sivuraiteille eksymisistä. Varmasti useillakin painonpudottajilla, joilla on enemmän työmaata, tulee välillä kyllästyminen koko hommaan. Mun paino on aina lähtenyt hitaasti ja välillä tulee näitä taukoja. Sitten taas jatkan hommaa. Tämä on hidasta ja voisin saada läskit nopeamminkin pois. Mutta tämä on mun homma ja teen tämän näin. Jokaisen laihdutus on oma yksilösuoritus, jokaiselle löytyy se mieluisin ja toimivin tapa päästä kiloista eroon. Yksi asia niistä monista, joita oon tässä pitkän matkan varrella oppinut, on olla itselle sopivan lempeä ja täytyy myös itse arvostaa niitä omia saavutuksia. 

Huomenna palaan totisesti ruotuun. Herkut on nyt taas hetkeksi syöty ja iloliemet juotu. Puntariin en ole hypännyt yli viikkoon ja päätin, että en siihen huomennakaan aamulla pomppaa. Kylläpä sen vaatteista huomaa, että neiti on kerännyt mukavasti turvotusta. Katselin tänään töissä peilistä itseäni ja olin varma että kiloja on varmaan tullut ainakin viis. Ehkä ei kuitenkaan, mutta en aio ottaa selvää. Eli periksi ei anneta, ikinä!