11.7.2015

Pientä läskeilyä

Varoitus: Tämä teksti saattaa sisältää kirosanoja. Huomenna tulee tasan viikko siitä, kun mulla alko nämä epämääräiset flunssan oireet. Kurkku on kipeä, nokka tukossa ja päätä särkee välillä. Kuumetta ei oo missään vaiheessa noussut, mutta olo on ollut välillä aika tukala. Tuntuu tyhmältä, että ei oo pahasti kipeenä muttei oikeen pysty tekemään mitään, sairaslomaakaan ei viitti hakea. 

Alkuviikosta elättelin toiveita, että flunssa menis ohi ihan parissa päivässä ja pääsisin salille jo viimestään keskiviikkona. Mutta ei. Ei ei ei. Tää ei mee ohi. Salitreenit ja lenkit on jäänyt tältä viikolta kokonaan, kun olo on kertakaikkiaan niin paska. Oon kuitenkin aatellu, että parempi ottaa iisisti ja ootella että menee ohi. Mutta mikä se olikaan se mun yks heikko kohta? No se oli se, että aina kun tulee flunssa niin ei maistu ruoka. Siis oikea kunnon ruoka. Kurkku kun on kipeä ja v*tuttaa niin mikäs se lohduttas vanhaa kunnon sokerihiirtä enemmän kuin mikään muu...


Pikkuveli päätti lohduttaa ja yllättää siskoa <3 Oli niin nätisti aateltu, että enhän mää millään voinut olla syömättä ;) Joo ja nyt kun päästiin tunnustamaan näitä syntejä, niin oon mää jäätelöä muinakin päivinä vetänyt. Muuten oon pysynyt melko hyvin kurissa. 

Aamupuuron syönti on normaalista poiketen ollut melkosta "väkisin syöntiä"  ja lounaskin on venynyt melko myöhälle kun ei yksinkertaisesta maistu. Illan tullen se nälkä kuitenkin tulee ja sitten vedänkin päivän ruoat kerralla naamaan. 

 
 Mulla toistuu melkeenpä joka kerta sama kaava, kun flunssa iskee päälle. Eli tulee flunssa, ei maistu ruoka, ei pääse liikkumaan, alkaa ottaa päähän ja sitten...tadaaaaaa alkaa herkut maistuun. Tästä oon joskus jonkun ystävän kanssa puhunutkin, eli en varmaan oo yksin ongelmani kanssa. En tajua mihin se selkäranka katoaa, kun tauti iskee. Pitäs vaan pysyä ruokavaliossa ja tiukkana, eikä antaa sen vi*tutuksen viedä. Kun tähän päälle vielä tulee muuta, mikä saa ulokkeen otsassa kasvamaan niin se no sitten siinä...


 Jottei nyt ihan valittamiseksi menis, niin tällä viikolla pääsin taas huollatuttaan mun ripsiä. Oon palannut mun "alkuperäisen" ripsienlaittajan luo, eli samalle jolla kävin ihan ekaa kertaa laittamassa ripsiä reilu vuosi sitten. Kaikkiin kolmeen joilla oon käynyt ripsiä laittamassa, oon ollut tosi tyytyväinen. Hiuksia on myös tällä viikolla päivitetty. Sama Tuksulinja jatkuu eli blondina vedetään, tosin nyt tyvikasvua peitellään raidoittamalla. Haluaisin hiljalleen siirtyä luonnollisempaan väriin. Letistä pätkästiin nyt aluksi noin viisi senttiä kuivaa pois, enemmänkin olis kärsinyt leikata. Mietin jopa polkkatukkaa, mutta ehkä se olis jo liikaa :D Tarkoitus olis kuitenkin nyt kasvatella pituutta. 



Että semmosta täällä. Mutta tää on vaan elämää ja tähän ei elämä kaadu (ehkä), ens viikolla taas uuteen nousuun kun tää olo tästä alkaa koheneen. Maanantai on viikon paras päivä meikäläisen mielestä, sitä siis ootellessa! Nyt vähän tuota suklaata. Koska mää voin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti